Hätävara Kalle on kans kovasa kunnosa, sen töistä on haalittu neljä eläintä nylykyyn.

Freijalle ja Siidalle molemmille Jun EH, Aapalle Nuo H. Myös Punkkikorven Nestori oli kehäsä, sen verran oli isoksi poika kasvanu, että sai hylsyn.

Punkkikorven Osku oli 31.7 kehäsä Ristijärvellä, tuloksena Sert ja VSP.

Katelkaapa miltä yhistelmä näyttää: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI19959/11&ReknoE=FI34585/10

Punkkikorven Tikin ja Akun pahanue on reilun parin vuojen ikänen ja suurin osa pennuista on pelitelly ihan kivasti hirvelle, lisäksi ovat vielä ihan karhukoiran näkösiäki. Testataan mitä tulee ku pistettiin sisarukset yhteen.

Pentuvarauksia otetaan vastaan: Jake 044-5470261 tai Jaska 044-5453975

Monenlaista sitä on sattunu alaku vuojen aikana. On tullu uus koira kenneliin (TAAS!), yks on hauvattuki ja pentueki on rekisteröity ja toinen oottelee Omakoirasa sirutietoja. Näyttelykäyntejä on joitain takana ja osalle niitä suunnitellaan.

Elikäs joulun jäläkeen otin toisen pystiksen pennun kasvamaan Rajateeren kennelistä, nimeltään koira on Siida. Narttupentu kyseesä, tietysti. Oikein on mukava pentu, ny jo puolivuotinen. Pirun nättiki on ainaki mun silimään ja pystykorvaksi kova syömään! Ainaki Aapaan verrattuna...

Jappa taas kuoli maaliskuun loppupuolella, muistaakseni 16. päivän iltana oli kuolleena kopisa. Kanta-isä kaivo heti samana iltana hauan ja pisti HIRVIKOIRAN maanpoveen. Kuolinsyynä lie ollu joku syöpä, koira heikkeni vajaasa kuukauesa jahtikunnosta hautaan.

Saukon Juhan Afan pentue rekisteröitiin Punkkikorven kennelin nimiin ja Tanskan Pasin Aikun pentue oottelee nyt papereita samoin. Afa teki neljä urosta ja neljä natua, Aikulla taas on pari urosta ja kolome narttupentua hoiettavanaan.

Nata kävi päänäyttelysä Vantaalla, oli sielä paras narttu. Ike taas sai sertin viime lauantaina Evijärvellä. Muista kasvateista on kehäsä ollu ainaki Afa (EH) ja Nuoska (ERI). Meiän pikku koirille eli SIidalle ja Freijalle on suunniteltu esiintymistä Kiimingin kotikehäsä 6.8, Oulaisten näyttelyyn 21.5 tullee taas jonkinmoinen "kattaus" Punkkikorpisia esille.

Pittää täsä yrittää otella kuvia nuista nuorista koirista ja laitella niitäki esille.

Punkkikorven Naava on ehtiny haalia kaiken tarvittavan kasaan KVA-arvoa varten, viimenen ykönen Reisjärveltä pitkäsä kokeesa 86,50 ja eilen näyttelystä EH. Joten saapi laittaa valioarvoanomusta menemään. Seuraava startti lienee Uuraisilla Tappisarvesa.

Oltavasa ollaan vielä saatu koirien kans vierailla. Ny marraskuusa on alakanu hirvet paremmin kuunteleen koiria. Vertti ja Ike on teheny töitä ihan mukavasti. Vasan pyyntiä ollu, niin on vaan tahtonu olla aikasia haukusa. Viime perjantaina Ike työsti vasaporukkaa kahteenkin otteeseen, mutta kaatotilannetta ei tullu.Tänään sitte seki huvi loppu, Pekka ampu Vertin siirtyvään haukkuun urosvasan ja Eetu kaato naapuriseuran jempin siirtyvään haukkuun elämänsä ekan hirven.

Nestori avasi koeuransa myös perjantaina, tuloksena 88 pistettä. Täys erä iliman yhteyenottoja ja vielä päälle neljä tuntia ylsää. Naava oli jääny Kalajoen kokeesa eilen hakupisteille.

Alma oli viikolla myös kokeessa Pudasjärven maastoisa. Tulosta ei ollu tullu, alakuun rapia kymppi porojen peräsä ja sieltä palatesa oli ottanu hirven haukkuun. Vartin löytöhaukun jäläkeen karkko ja sitte vajaa 20 kilsaa seuraamista. Ei onnistu Almalla kokeet, jahtihommat käyttää paremmin, seittemän kantturaa on sen toimesta haalattu nylykyyn tämän syksyn aikana..

Viimestä vasaa on sitte pari lauantaita ja tämä sunnuntai jahisteltu. Haukkuja on ollu usiammalla koiralla, välillä jopa vasaporukkaaki ollu tarjolla. Eilen kiimasta selevinny Hilu leipo natumullia ja Kallella ja Vertillä oli sarvipäät haukusa. Tänään lähettiin Vertillä ja Sirolla liikenteeseen. Vertin liike ei oikein ollu kohillaan ja Väinö otti sen kiinni. Liipastiin sitte Siro liikenteeseen Navettakankaan tieltä, ihan hyvin hurtta lähti hakemaan. Pyörähti pikku kusilenkin ja sitte Hautarämeen läpi Palokankaisiin ja sitte tiestä Navettakankaantiestä yli Viinakallion puolelle. Sieltä jatko Kaunelan ja Hönnilän välistä yli Pitkästien ja Lehmälaukunkankaasta alako haukku. Löytömatka "ryhmästä" 930 metriä. Ei muuta ku koko porukka (viis miestä) Pahkakoivunkankaaseen tulille ja suunnitteleen miten aletaan hommaa jatkamaan.  Makkarat paistettiin ja päävyttiin siihen, että minä lähen Hanhelasta käveleskeleen vastaan haukkua, ku se pikkusen lipu. Erinäisten kävelykilometrien ja konttaustuokioitten jäläkeen urosvasa kellisty ja tämän kauen jahti on jahattu.

"Aika rauhallinen poseeraus, molemmat yhtä nolon näkösinä"

Tulipahan Siro viritettyä ens viikon perjantaina olevia Seniorihaukkuja varten. Jos ei muut ominaisuuet oo kohallaan, niin ainaki haukkutiheys on. Tännäänki UP vilikutteli pitkiä aikoja yli satasen tiheyksiä.

Väinö oli autolla tutkinu Vertin jalakaa siinä jahin lomasa ja huomannu, että Iken käsittelemäsä etutassusa on iso tulehtunu patti varvasvälisä. Tänään ei enää meno maistunu, mutta eilen se pisteli täky erän joen ylityksineen. Huomiseksi on aika varattu Oulun Eläinklinikalle, saa nähä kuin pitkä saikku sieltä rapsahtaa...

Ihqu jatkaa edelleen kiimahommisa.

Pyhäaamuna taas jahtiin...

Ihqu Karjanevalle ja Siro Talakusta liikenteeseen. Ihqulla meni aivan höpöksi. Jotaki nuohoili pitkän aikaa, ei sen kummempaa.

Siro heitti pari ihan hyvvää lenkkiä ja alako sitte vähä hiipua. Isäntä lähti käppäileen talavitien uraa kohti Viitanevaa. Nelisensattaa metriä kerkes hiipparoia, ennenku alako haukku. Reilun 300 metrin löytö, haukku Pölkkykankaan laiasa harvennus männikösä. Me jäätiin nuotiopaikalle ootteleen ja eipä aikaakaan ku paukahti. Tieto tuli, että urosvasa nurin.

"Osat vaihtunu, toinen tekkee hommia..."

"... ja toinen kattoo päältä"

Ei siinä, kävästii kaavolla ja lähettiin löysään Ike irti Navettakankaan tieltä. Pisteltiin nuotio pystyyn ja alettiin makkaran paistoon. Koira haki tien oikialla puolen, kävi reilusa 400 metrisä ja kurvaili sitte tien toiselle puolen. Haukku päsähti päälle 178 metrin pääsä meiän nuotiosta ja liki tuulen alta! Tovin päästä meikäläinen liikahti satakunta metriä tielle passiin. Haukku valuskeli pikkusen tietä kohti, likimmillään oli 110 m pääsä. Tuuli tietysti pyörähteli ja hirvi hyppäs liikkeelle, laukkas liki nuotiota ja isä-Väinö ja Pete näkiki otuksen, melekonen sonni kyseesä. Ei kuitenkaan tarjoutunu Väinölle ampumatilannetta. Siitä uros otti kunnon lähöt, koira seuras hyvällä vauhilla muutaman kilometrin, mutta palaili lopulta takas jäläkiään pitkin. Käytiin se vislailemasa väliltä auton kyytiin ja kokonnuttiin Kapaseen nuotiolle. Evästelyn jäläkeen kävästiin nykäsemäsä vassu lavalle ja nylykemän.

Keskiviikkona taas samoisa hommisa. Ekana Nita ja Ike irti. Nita Harjuun ja se koppaski siitä natun liikkeelle, seuraili sitä aikansa ja palaili takas Lukkaroisten tielle. Ikeä yritettiin pukata vaihteeksi Navettakankaan tietä pitkin hakuun, ei kelevannu suunta. Halus väkisin Kivilammen puolelle ja haukku päälle 909 metriä autosta.

"Pikkasen lipuu..."

Japanki päästivät pitkästä aikaa hakuun, pappa ei myöskään halunnu siihen suuntaan mihin ajateltiin. Kävi lähellä Palosaaren tietä ja kierteli sieltä takas Pitkästien varteen ja siitä yli. Melalampinkankaasa alako seki haukkuun. 

Mikäpä siinä, pari koiraa haukkumasa. Jake lähti koittaan Ikelle kaatoa, varmaan tunnin kyttäs aivan hipasu etäisyyellä, mutta ainut hirvihavainto oli hahmon liikehintä tiheikösä.

"Piti kyllä onnistua."

Hiljalleen eläin/eläimet alako käyä levottomiksi ja lähtivät liikkeelle. Ike sekos jotenki yhteyenotolla ja jäi elukoitten kelekasta. Löys viimein raiteen ja seuras niitä aikansa, tuloksetta.

Evästelyn jäläkeen isä-Väinö lähti Japan haukulle, ku meikäläisen jahtikengät jäi kotio! Mukana oli vain lenkkarit ja sisäpelikengät... Me jäätiin Erreykseen oottamaan ja tunteroisen päästä taas alako tuttu jymähtely, .375 puhu karua kieltään ja pari elikkoa nutulleen.

"Väsy painaa papparaista, pitkästä aikaa päässy kaavolle nyhtämään karvaa."

Kalle oli tietysti kans ehtiny tuttuun puuhaan, haukku päällä Honkakankaasa. Haukku valu ihan passiketjuun kiinni, muttei kuitenkaan näkösille. Siitä sitte kimpos takas Piehinkijoki varteen. Jani jäi yksin pyytämään, ku muu porukka lähti haalimaan Japalle kaatuneita elläimiä pois mehtästä. Jonku ajan kuluttua Jani rimpautti, että vasa on katollaan.

Kolomannen viikon jäläkeen on pari hirveä pystysä, aikunen ja vasa.

Muita uutisia: Punkkikorven Naavalle HIRV 1 90,50 keskiviikkona. 

Lokakuun vesilinnustuskuvia:

"Ei mittään nouvettavvaa"

"Olipa kylymää vettä"

"Vankkoja ankkoja on mukava noutaa!"

"Ny ei oo oltu tavin pyynnisä"